Etelä-Savon Energia Oy (ESE) juhlii kaukolämmön 60-vuotistaivalta työn merkeissä

Kiiskinlämpö Oy aloitti 1.10.1958

Kiiskinmäen uusi asuntoalue rakentui 1950-luvulla. Kaupunginjohtaja Ensio Häyrinen toi kaupunginhallituksen kokoukseen heinäkuussa 1955 esityksen suunnitella alueelle kaukolämmityskeskus. Kiiskinlämpö Oy aloitti lämmön jakelun 1.10.1958, jolloin As Oy Sinitorni liitettiin kaukolämpöön ensimmäisenä rakennuksena. Lämpöä tuotettiin alussa haloilla, sitten hakkeella ja myöhemmin polttoöljyllä. 1950-luvulla kaukolämmitys oli Suomessa uusi asia. Mikkeli aloitti kaukolämmityksen neljäntenä kaupunkina Suomessa.

1960- ja 1970 -luvut

Ensimmäinen kaukolämpöön rakennettava kaupunginosa oli Siekkilä, jossa kaukolämpötoiminta alkoi vuonna 1966. Seuraavan vuosikymmenen alussa Siekkilästä rakennettiin yhdysjohto keskustaan ja sähkölaitos otti käyttöön ensimmäisen siirrettävän lämpökeskuksen. Tällaisella ratkaisulla kaukolämmitys laajeni Tuppuralaan, Laajalammelle ja Peitsariin. Puolustusministeriön kanssa solmittiin sopimus lämmön toimittamisesta Karkialammen varuskuntaan.

Vuosikymmenen lopulla Siekkilän molemmat kattila korvattiin 8 MW:n öljykattilalla, Kiiskinlämpö Oy lakkautettiin ja yhdistettiin pääverkkoon lämmönsiirtimellä. Vuorikadun lämpökeskusta laajennettiin hankkimalla uusi 25 MW:n raskasöljykattila. Kaukolämmön myynnissä ylitettiin 100 GWh:n raja.

Aluksi asiakkaiden lämmönkäyttö luettiin kiinteistöissä paikan päällä ja lukemat kirjattiin vihkoon. 1970-luvulla otettiin käyttöön lämmönkäyttöilmoituskortit, joihin asiakkaat itse kirjasivat kulutuksensa ja lähettivät tiedot postitse energiayhtiöön.

1980- ja 1990 -luvut

Kaukolämpötoiminta oli kasvanut niin suureksi, että yhtiön nimi muutettiin 1.1.1981 Mikkelin kaupungin sähkölaitoksesta Mikkelin energialaitokseksi. Yhtiö toimi liikelaitoksena. Samana vuonna Pursialan turvelämpökeskuksen ensimmäinen 20 MW:n turvekattila otettiin käyttöön ja Pursialasta rakennettiin yhdysjohto keskustaan. Kaukolämmitys laajeni Kattilansiltaan, Lau-nialaan, Tuskuun, Tuukkalaan, Rouhialaan ja Rantakylään. 1980-luvun lopulla kaupunginvaltuusto päätti uuden lämmitysvoimalan rakentamisesta. Uusi voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1990; sen tuottama lämpöteho oli aluksi 54 MW ja sähköteho 26 MW.

Yksi suurimpia rakennusurakoita tehtiin vuonna 1997, jolloin rakennettiin yhdysjohto Saimaan pohjaa pitkin Rauhaniemen kautta Tuppuralaan. 1990-luvulla tehostettiin myös puujätteen ja hakkeen käyttöä, mikä nosti puun osuuden käytetyistä polttoaineista yli 40 prosenttiin. Kaukolämpöjohtojen pituus ylitti 110 km. Mikkelin kaukolämmitysaste oli yli 70 %.

Energiayhtön nimi muuttui taas. 1.1.1994 alkaen yhtiö toimi Etelä-Savon Energia Oy:nä ja liike-laitos muutettiin osakeyhtiöksi.

Uusi vuosituhat

Vuosituhannen alussa Mikkeli laajeni, kun Mikkelin maalaiskunta ja Anttola liitettiin Mikkeliin. Kaukolämmön rakentaminen oli ennätyksellisen vilkasta. Pursialan tontille nousi toinen voimalaitosyksikkö vuonna 2005. Uusina alueina kaukolämpö rakennettiin Orijärvelle, Oravinmäelle, Tupalaan, Pitkäjärvelle, Kirjalaan ja keskustassa satamaan. Vuosikymmenellä rakennettiin useita erillislämpökeskusratkaisuja, mm. Susiniemen leirikeskukseen ja Suonsaaren vanhainkodille. Lämmitettävä rakennustilavuus oli lähes 7 miljoonaa kuutiota.

Vuosikymmenen lopulla kaukolämpöasiakkaita oli 2015 ja rakennuskuutioita 9,5 miljoonaa. Lämmönhankinta oli yhteensä 429,9 GWh.

2010-luvulla nähtiin useita uudistuksia. Vuosikymmenen alussa otettiin käyttöön ESE Online -palvelu, jossa asiakkaan oli mahdollista seurata energian kulutustaan ja ilmoittaa energian käytöstä sähköisesti. Vuonna 2011 ESE hankki omistukseensa Haukivuoren Lämpö Oy:n osakkeista 78 %.

Vuonna 2013 Pursiala II -kattilaan tehtiin muutos, jonka ansiosta polttoaineena voitiin käyttää sataprosenttisesti puuta. Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineista puupohjaisia polttoaineita oli jo 80 % ja turvetta 20 %. Öljyä käytettiin alle 1 %, lähinnä käynnistyksiin. Samana vuonna Ristiinan lämpökeskus tuli ESEn hoidettavaksi. Kaikkiin kaukolämpökohteisiin asennettiin etäluettavat mittarit. Lukemakorteista luovuttiin.

Vuonna 2014 lanseerattiin Rento- ja Nuuka -kaukolämpötuotteet. Myös palvelutuotteita asiakaslaitteiden hoitoon ja huoltoon lanseerattiin.

Vuonna 2016 otettiin käyttöön Haukivuorella kaksisuuntainen kaukolämpöverkko Haukivuoren Lämpö Oy:n ja Biohauki Oy:n välillä. Kaukolämmön rakentamisessa oli erityisen vilkas vuosi, merkittävin kohteista oli vuoden 2017 asuntomessualue. Samana vuonna uusittiin kaukolämmön kausihinnoittelu, jossa hintatasot muuttuvat kalenterin mukaan. Loppuvuonna 2016 valmistui Pursialan voimalaitostontille kaukolämpöakku, jolla mm. tasataan kulutuspiikkejä.

Vuosi 2017 jää mieleen kahdesta merkittävästä tapahtumasta. Ristiinaan valmistui uusi 1 MW:n hakelämpölaitos ja koulukeskuksen vanha lämpökeskus liitettiin kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskuksen tontille rakentui yhteistyönä Savo-Solarin kanssa aurinkokeräinkenttä, jonka ratkaisu (biohakkeen ja aurinkoenergian yhteistuotanto) palkittiin EU:n Euroheat & Power -kilpailussa pääpalkinnolla. Pursialan polttoaineen vastaanotto uusittiin myös. Vastaanottoon rakennettiin läpiajettava kolmipaikkainen vastaanottorakennus, seulomo-murskaamo, 7 500 kuutiometrin hakesiilo ja kuljetinjärjestelmä.

Vuonna 2018 viimeinen pelkästään öljyyn perustuva lämmityskohde, Metsäkoulu, muuttui hakelämpökeskukseksi. Mikkelin jäähalliin, uuteen Saimaa Stadiumiin ja raviradan katsomoon rakennettiin pilottihankkeena kylmäratkaisu, johon sisältyy myös energian talteenotto.

Toimitusjohtaja Erkki Karppanen ja kaukolämpöpäällikkö Auli Haapiainen-Liikanen vastaanottivat 26.9.2018 Global District Heating -tapahtumassa Rento kaukolämpö -kunniamaininnan uusien toimintojen kehittämisestä asiakkaittensa arjen helpottamiseksi.

Tänä päivänä kaukolämmön asiakkaita on noin 2 350, kaukolämpöverkoston pituus 205 km ja lämmitettävä rakennustilavuus lähes 10 miljoonaa kuutiota.

Paljon on ehtinyt tapahtua vuosikymmenien saatossa. Kaukolämpöpäällikkö Auli Haapiainen-Liikanen toteaa kuitenkin, että kehitys jatkuu. – ESE on useasti ollut kaukolämmityksessä kehityksen etulinjassa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin